Maahanmuutto | Hallitus kiristää kansalaisuuden asumisaikavaatimusta

內容

Maahan­muutto|Uudistus pidentää kansalaisuuden saamisen kestoa erityisesti pakolaisten osalta.

Suomen kansalaisuuden saamiseen vaadittu asumisaika pitenee nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan.

Sisäministeriön mukaan kiristyksen tavoitteena on kasvattaa kotoutumisen merkitystä kansallisuuden edellytyksenä.

Kansalaisuuden voi saada vanhan aikarajan mukaisesti, jos edellytykset tulevat täyteen ja hakemus pannaan vireille ennen lokakuuta, kertoo erityisasiantuntija Hanna Pihkanen sisäministeriöstä.

Matalamman asumisaikavaatimuksen ryhmien, kuten tyydyttävästi suomea tai ruotsia osaavien maahanmuuttajien ja Suomen kansalaisten puolisoiden, asumisaika­vaatimusta pidennetään nykyisestä neljästä vuodesta viiteen.

Pohjoismaiden kansalaisten ja Suomen edustuston työntekijöiden puolisoiden osalta asumisaikavaatimus säilyy ennallaan kahdessa vuodessa.

Samalla turvapaikanhakijoiden hakuaikaa koskeva lievennys poistuu, kun turvapaikkaprosessiin kuluva maassaoloaika ei jatkossa enää kerrytä kansalaisuuteen vaadittua asumisaikaa.

Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on ollut tänä vuonna noin yhdeksän kuukautta. Valitustapauksissa turvapaikkaprosessi voi venyä jopa vuosien pituiseksi.

Toisaalta pakolaisten kansalaisuushakemusten käsittelyaika rajataan jatkossa yhteen vuoteen. Vuonna 2023 pakolaisten hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli sisäministeriön mukaan yli kaksi vuotta.

Muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että kielitaitoiset pakolaiset saavat jatkossa kansalaisuuden vasta asuttuaan Suomessa tosiasiallisesti lähes seitsemän vuotta.

Esimerkiksi Suomen kansalaisten puolisoiden osalta tyypillinen kansalaisuuden saamisen kesto on jatkossa viisi ja puoli vuotta, sillä heidän kansalaisuushakemuksensa käsitellään keskimäärin viidessä kuukaudessa.

Turvapaikkaprosessiin kuluva maassaoloaika ei jatkossa enää kerrytä kansalaisuuteen vaadittua asumisaikaa.

Asumisaikavaatimuksen lisäksi hallitus aikoo kiristää kansalaisuuden saamisen nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen.

HS uutisoi torstaina, että sisäministeriön asettama kansalaisuuskoetta selvittävä työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.

Hallituksen tavoitteena on, että esitys kansalaisuuskokeesta annettaisiin eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella ensi vuonna.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa asumisaikavaatimusta koskeva lakiuudistus perjantaina.

Oikaisu 4.7. kello 19.41: Kansalaisuuden voi saada vanhan aikarajan mukaisesti, jos edellytykset tulevat täyteen ja hakemus pannaan vireille ennen lokakuuta, ei marraskuuta.

Juttua päivitetty 4.7. kello 20.10: Lisätty kohtaan ”matalamman asumisaikavaatimuksen ryhmien, kuten Suomen kansalaisten puolisoiden, asumisaikavaatimusta pidennetään nykyisestä neljästä vuodesta viiteen” tyydyttävästi suomea tai ruotsia osaavat maahanmuuttajat. Muokattu kohta ”Muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että pakolaiset saavat jatkossa kansalaisuuden vasta asuttuaan Suomessa tosiasiallisesti lähes kymmenen vuotta” muotoon ”Muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että kielitaitoiset pakolaiset saavat jatkossa kansalaisuuden vasta asuttuaan Suomessa tosiasiallisesti lähes seitsemän vuotta”.

總結
Maahanmuuttouudistus pidentää Suomen kansalaisuuden saamisen asumisaikaa pakolaisten osalta kahdeksaan vuoteen nykyisestä viidestä. Tavoitteena on korostaa kotoutumisen merkitystä kansalaisuuden edellytyksenä. Matalamman asumisaikavaatimuksen ryhmien, kuten kielitaitoisten pakolaisten ja Suomen kansalaisten puolisoiden, asumisaikaa pidennetään neljästä viiteen vuoteen. Turvapaikanhakijoiden hakuaikaa koskeva lievennys poistuu, ja pakolaisten kansalaisuushakemusten käsittelyaika rajoitetaan yhteen vuoteen. Lisäksi hallitus aikoo kiristää nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen.